Mehiläinen on edelläkävijänä, digitalisaatiota tehokkaasti hyödyntävänä kumppanina, kampittamassa terveydenhuollon murroksen mittavia haasteita.
Olemme vaikeiden tulevaisuuden haasteiden edessä: väestö ikääntyy, elintapasairaudet lisääntyvät ja pandemiat uhkaavat. ”Otimme koronan johdosta kolmen vuoden digiloikan kevään aikana terveydenhuollon saralla ja tämä hyödyttää meitä kehittäessämme uusia sähköisiä palveluita”, toteaa Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.
Hän näkee, että terveydenhuollon valtavat haasteet ovat selätettävissä: ”Mutta yksin sitä ei mikään organisaatio tee. Tarvitaan perinteisten raja-aitojen kaatamisia ja merkittäviä siirtymisiä instituutiokeskeisestä ja kalliiseen sairaanhoitoon panostavasta mallista asiakaskeskeiseen, avohoitoa ja ehkäisevää hoitoa painottavaan toimintaan.”
Terveyserot lisääntyvät
Mehiläisessä tiedostetaan vahvasti väestön terveyserojen lisääntyminen eteenkin, kun väestöpohja monimuotoistuu mm. maahanmuuton myötä.
”Panostamme vahvasti digitalisaatioon, jotta asiakaskokemus, hoidon laatu ja vaikuttavuus sekä kustannustehokkuus paranevat”, Järvenpää kertoo.
Mehiläinen hakee myös kansainvälistä kasvua samalla, kun se panostaa vastuulliseen kehitykseen.
”Työnantajana tavoittelemme alan ykkösasemaa maassamme. Jotta hoitoalan ammattilaisia riittää tulevaisuudessakin, panostamme jo nyt kansainvälisiin rekrytointeihin ja koulutukseen”, hän lisää.
Myös lääkäreiden opittava uutta
Terveydenhuollon trendejä lääketieteen näkökulmasta tarkasteleva Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo uskoo, että digitalisaatio taipuu hyvin hoitohenkilökunnan kumppaniksi tarjoten turvallista etähoitoa lähihoidon lisäksi.
”Sen sijaan uhkakuvina näen terveydenhoitoalaa koskevat väärät uutiset ja sosiaalisessa mediassa leviävän rokotevastaisuuden.”
Lahdensuo muistuttaa avoimen datan merkityksestä.
”Ihmiset haluavat tietoa itsestään ja heidän hoitoaan toteuttavasta organisaatiosta. Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen ja palaute nousevat tärkeämpään rooliin tulevaisuudessa. Vaikka tekoäly osin ehdottaisikin diagnooseja, lääkäreitä tarvitaan jatkossakin biopsykososiaalisen kokonaisarvion tekijöinä sekä inhimillisen perspektiivin tarjoajina hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Tulevaisuuden lääkärit oppivat uusia digitaitoja ja toivottavasti myös keinoälyalgoritmien perusteita. Ajattelen myös, että humanistiset tieteet ja kaunokirjallisuus vahvistaisivat taitoa asettua toisen ihmisen asemaan.”
Mehiläisessä katsotaan valoisasti tulevaisuuteen, kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia.
”Pitkäaikaiset kumppanuudet korostuvat, kun lähdetään rakentamaan täysin uutta sotekeskuspalvelua tai tehostamaan työterveyshuoltoa. Tässä työssä haluamme olla mukana vielä toiset 111 vuotta”, Järvenpää summaa.
